Jokapäiväinen kemikaalikuormituksemme

Euroopassa tunnetaan käytettävän yhteensä noin 22 000 kemikaalia, joista noin puolella tiedetään olevan terveydelle haitallisia vaikutuksia. Syöpävaarallisiksi luokiteltuja kemikaaleja tunnetaan tämänhetkisen tiedon perusteella noin 1500-2000. Laaja turvallisuusselvitystyö on vasta aluillaan. 

EU:n kemikaaliviraston kymmenvuotisen kemikaalien kartoitustyön tuloksista puhui EU:n kemikaaliviraston varapääjohtaja Jukka Malm ykkösaamussa kesäkuussa 2019. (Linkki ohjelmaan tekstin lopussa.) Malmin mukaan suurimmalla osalla kemikaaleista on jotain haittavaikutuksia. Laajempi tutkimustyö haitallisten kemikaalien pitkäaikaisvaikutuksista on vasta aluillaan. Siksi meidän kannattaa yksilöinä ottaa vastuu henkilökohtaisesta ja läheistemme kemikaalikuormituksesta ja pienentää sitä mahdollisuuksien mukaan.

Kemikaalikuorman pienentäminen 

Kemikaalikuorman pienentäminen kotioloissa koskee neljää selkeää tuoteryhmää: pesu- ja puhdistusaineita, kosmetiikkaa, tekstiilejä ja elintarvikkeita. Näiden neljän lisäksi on hyödyllistä mainita erikseen muovituotteet. Haitallisia kemikaaleja on toki paljon muuallakin, mutta on hyödyllistä keskittyä tässä yhteydessä rajattuun määrään tuoteryhmiä.

Tukesin mukaan keskeistä kemikaaliasioissa olisi tietää millaista vaaraa kemikaali aiheuttaa ja miten vaara olisi vältettävissä. Tiedätkö? Juuri tässä piilee mielestäni suurin ongelma. Tämä on helppoa ilmeisimpien aineiden, kuten tupakan, bensiinin ja esimerkiksi lakkamaalien kohdalla, mutta kodin kosmetiikka ja pesuaineet menevätkin hämärämmälle alueelle, koska niiden ainesosien haittavaikutuksia ei usein tunneta. Valmistajat, jotka ovat tuotteiden turvallisuuden takana, voivat paeta vastuuta sellaisten pikkupränttien, kuten "saattaa aiheuttaa ihoärsytystä" taakse.

Päävastuussa tuotteiden turvallisuudesta ovat siis yritykset, jotka tuottavat tuotteet myytäviksi kuluttajille. Tämä johtaa siihen, että on syytä perehtyä suosimansa yrityksen arvoihin ja toimintatapoihin. Suosin itse monien tuotteiden kohdalla Young Livingiä, koska olen tutkittuani todennut yrityksen toimivan todella asiakkaan ja kuluttajan etu edellä. Tuotteet ovat luonnon ainesosista tehtyjä, erittäin laadukkaita ja ennen kaikkea turvallisia.

Käyn alla läpi tuoteryhmät, jotka edellä mainitsin: mitä haitallisia aineita niissä voi olla sekä miten me olemme päättäneet välttää niitä.



1. Pesu- ja puhdistusaineet

MITÄ? Haitallisimpia ja yleisiä kemikaaleja pesu- ja puhdistusaineissa ovat useimmiten hajusteet (esim. parfum, aroma) ja säilöntäaineet. Esimerkiksi useiden käsitiskiaineiden sisältämä metyyli-isotiatsolinoni on erittäin allergisoiva ja ihoa ärsyttävä, säilöntäaineena käytetty kemikaali. Hajusteita taas on lähes kaikessa tuoksuvassa. Esimerkiksi linalooli ja limoneeni ovat useimmin allergisoivien 26:n ainesosan joukossa Allergia- iho- ja astmaliiton listauksessa.

Pesu- ja puhdistuaineiden kategoriassa erityismainintana täytyy nostaa antibakteeriset aineet (desinfioivat aineet). Ne sisältävät biosideja eli bakteerinsyöjäaineita. Biosidit ovat aineita, joilla torjutaan tai tuhotaan vahingollisia eliöitä, kuten mikrobeja, tuhoeläimiä, tuhosieniä ja rikkakasveja. Ne eivät kuulu elimistöömme, koska ne tuhoavat tarpeellisia bakteereja siellä sekä lisäävät vastustuskykyisten bakteerikantojen kasvua. Voidakseen hyvin kehomme tarvitsee valtavan määrän bakteereja, eikä ole tarkoituksenmukaista puhdistaa niitä sieltä desinfiointiaineilla. Vaikka desinfiointiaineita levitettäisiinkin vain käsiin, kulkeutuvat ne sieltä verenkierron mukana myös muualle kehoon. Esimerkiksi suolistoon päätyessään biosidit tuhoavat sieltä tervettä ja monipuolista - erittäin tarpeellista - bakteerikantaa, mikä voi johtaa suolen toiminnan häiriöihin.

MITEN? En itse juokse sertifikaattien ja ekomerkkien perässä, koska olen löytänyt niistäkin kyseenalaisia ainesosia. Olen etsiskelyjeni jälkeen valinnut yksinkertaisen tien: ostan Young Livingin Thieves-sarjan siivous- ja puhdistustuotteita. Niissä on tuoksuina ja säilöntäaineina turvallisia ja laadukkaasti tuotettuja eteerisiä öljyjä, niissä on hyvä hinta-laatusuhde sekä ne ovat tehokkaita. Kaupan hyllyiltä ostan toisinaan hajustamattomia tuotteita ja sellaisia tuotteita, joissa ei ole haitallisia säilöntäaineita.


2. Kosmetiikka

MITÄ? Tässä ryhmässä haitallisimmat kemikaalit piilevät yleensä, samoin kuin edellä, hajusteissa (esim. parfum, aroma) ja säilöntäaineissa. Kun hajusteita voidaan olettaa olevan lähes kaikessa tuoksuvassa, voidaan säilöntäaineita olettaa olevan kaikessa, missä on vettä. Se on tuotteen INCI-listalla yleensä joku ensimmäisistä ainesosista, jos sitä on. Säilyäkseen varastoissa ja kauppojen hyllyillä sekä vielä meidän kodeissamme, pullotettu vesi, josta on tehty jokin tuote, tarvitsee kaverikseen säilöntäaineita. Young Living käyttää tehokkaita eteerisiä öljyjä myös tähän tarkoitukseen. 

Kosmetiikka on useimmilla meistä, kuten siivous- ja puhdistustuotteetkin, säännöllisessä käytössä. Kosmetiikkaa käytetään useita tuotteita, useita kertoja päivässä, jolloin altistuminen kemikaaleille moninkertaistuu. Vaikka yksittäisessä tuotteessa olisikin turvalliseksi todettu määrä jotakin haitallista kemikaalia, saatetaan samaa kemikaalia saada useista eri lähteistä ja altistuminen moninkertaistuu. Lisäksi on olemassa ristivaikutuksia, joita voi syntyä eri kemikaalien yhteisvaikutuksina, kun käytetään useita eri tuotteita. 

MITEN? Meillä käytetään kosmetiikan tuotteina useimmiten Young Livingin tuotteita. Joko pelkkiä eteerisiä öljyjä tai valikoimasta valmiita tuotteita. Käytämme myös palasaippuoita sekä itse tehtyä kosmetiikkaa. Paitsi että keho kiittää sisältäpäin, on meillä kaikilla ihon ja hiustenkin kunto todella hyvä. Perheeseemme kuuluu kaksi aikuista ja yksivuotias lapsemme.


3. Tekstiilit

MITÄ? Tekstiilien ryhmässä eniten haitallisia kemikaaleja on käsitellyissä tekstiileissä. Erilaisia suihkeita ja suoja-aineita käytetään esimerkiksi lian estoon, kosteudelta suojaamiseen. Kankaan viimeistelyyn voidaan käyttää myös haitallisia kemikaaleja ja kankaissa voi olla jäämiä väriaineista. Muoviprintit sekä homeenestoaineet, joita tarvitaan pitkiä kuljetuksia varten ovat myös kriittistä tarkastelua vaativia seikkoja tekstiilien ryhmässä. 

Aineet, joita edellä luetelluissa asioissa käytetään ovat muunmuassa parafiineja, hartseja, silikoniyhdisteitä ja fluoriyhdisteitä, joista kaikkien aineiden vaikutuksia ei tunneta tarkkaan. Esimerkiksi fluoriyhdisteet, joita on likaa ja märkää hylkivissä pinnoissa (esimerkiksi GoreTex ja Teflon), eivät ole hajoavia tai niillä on erittäin pitkä puoliintumisaika. Ne kertyvät elimistöömme sekä ravintoketjuun aiheuttaen moninaisia häiriöitä ja haittavaikutuksia. 

MITEN? Kaikki uudet tekstiilit kannattaa aina pestä ennen käyttöä niin kuumassa kuin mahdollista. Ostamme vaatteemme usein käytettynä, näin luonnonvaroja varjellaan ja pienennämme paitsi omaa kemikaalikuormitustamme, niin myös niiden maiden ja ympäristöjen (sekä siellä asuvien ihmisten) kemikaalikuormitusta, missä vaatteita valmistetaan. Myös tekstiilejä ostettaessa voi kiinnittää huomiota siihen, mikä on tuotteen alkuperä ja onko, jos se on kasvi, viljelty luonnonmukaisesti. Me suosimme luonnonmateriaaleja, kuten villaa, pellavaa ja nahkaa. Käytämme myös puuvillaa, mieluiten luomua, jos on tarve ostaa esimerkiksi lapselle jotain uutena. Keinokuidut ovat hyödyllisiä esimerkiksi urheiluvaatteissa, mutta uutena en mielellään osta niistä tehtyjä muita tekstiilejä. Ympäristöä ajatellen keinokuitujen käyttäminen on melko kuormittavaa, sillä ne eivät hajoa ja maadu samalla tavalla kuin luonnonmateriaalit, vaan päätyvät lopulta mikromuoveina maaperään ja vesistöihin.



4. Elintarvikkeet

MITÄ? Haitalliset ja mahdollisesti haitalliset kemikaalit elintarvikkeissa voivat olla esimerkiksi jäämiä tuholaistorjunta-aineista, kasvinsuojelumyrkkyjä tai säilöntäaineita tai esimerkiksi keinotekoisia makeutusaineita (aspartaami). Pitkälle käsiteltyjen elintarvikkeiden kemikaaleja en ole tutkinut, olen päättänyt kiertää ne jokatapauksessa.

Elintarvikkeiden alumiinipakkaukset ja materiaalit, jotka hylkivät likaa ja kosteutta sisältävät terveydellemme haitallisia kemikaaleja ja niiden yhdisteitä. Jos esimerkiksi alumiinipurkissa on kolhu, voi siitä olla irronnut terveydelle haitallista alumiinia elintarvikkeeseen. Likaa hylkivissä pitsalaatikoissa ja mikropopparipusseissa taas on käytetty aineina perfluorattuja yhdisteitä, mitkä ovat hajoamattomia, ihmiselle haitallisia aineita. 

MITEN? Ravintoasioissa pyrimme luomuun ja/tai lähellä tuotettuun, puhtaaseen ja aitoon ruokaan. Ruokaan, jonka alkuperä on helposti jäljitettävissä. Kun kasvin kasvatuksessa ei ole tarvittu kasvinsuojelumyrkkyjä ei niiden jäämiäkään tarvitse pelätä. Tietenkään luonnonmukaisesti viljellyn ja puhtaan lähiruoan ostaminen ei aina ole mahdollista. Tällöin kasvisten, vihannesten ja hedelmien huolellinen pesu on tärkeää. Emme käytä eineksiä, mutta joitain paheita meilläkin toki on. Kemikaaliaisoissa pyrimme tiedostamaan ja tekemään valintoja paremman puolesta. Se ei kuitenkaan tarkoita niuhottamista.


5. Muovituotteet

MITÄ? Muovituotteista etenkin PVC-muovi sisältää muovinpehmentiminä käytettyjä ftalaatteja, ne ovat ihmiselle haitallisia aineita ja ovat yhdistetty hormonitoiminnan häiriöihin ja lasten hengitystieoireisiin. Ftalaatit irtoavat vähitellen muovista ja leviää esimerkiksi huoneilman mukana huonepölyyn. Myös muista muoveista voi irrota ainesosia pidemmän ajan kuluessa. Jos vettä juodaan muovipullosta, voi siitä määrittelemättömän ajan kuluessa alkaa irrota ja liueta muovin ainesosia juomaveteen. Kaikki muovit eivät ole kuitenkaan haitallisia, niihin on silti syytä kiinnittää huomiota.

MITEN? Muovilaatuja on useita, voit tarkistaa sen jokaisen muovituotteen pohjasta. Ne on numeroitu 1-7 kierrätyskolmion sisällä. Eri muoveilla on erilaisia ominaisuuksia, esimerkiksi joistain muovilaaduista saattaa irrota bisfenoli-A-nimistä kemikaalia, mikä on ihmiselle haitallista. Yksinkertaisinta on tietenkin välttää muovia, näin meillä on tehty monen tuotteen kohdalla. Jos jokin on saatavilla jonakin muuna materiaalina kuin muovina, valitsemme sen.


Mistä aloittaa?

Mikään suuri muutos ei tapahdu kerralla. Ne tuotteet, jotka ovat jatkuvassa käytössä, vaativat tarkistuksen. Jos muutos tuntuu suurelta, kannattaa lähestyä asiaa yksi tuoteryhmä kerrallaan. (Esimerkiksi ensin huuhteluaine ja pyykinpesuaineet, sitten suihkutuotteet ja niin edelleen.) Haitallisista kemikaaleista on mahdotonta tehdä kattavaa listaa. Ainesosien turvallisuutta voi lähteä tutkimaan ainesosa ainesosalta tai sitten ladata esimerkiksi jonkin kännykkäsovelluksen tarkistamaan tuotteita puolestasi. Toki sovelluksissakin on aukkoja ja puutteita, mutta niillä voi silti päästä alkuun. Käytän itse CosmEthics-sovellusta tuotteiden turvallisuuden tarkastamiseen, jos kaipaan nopeaa alkusilmäystä. Kuten ylhäällä sanoin, en itse luota sertifikaatteihin ja ekomarkkinoituihin tuotteisiin, vaan korostan INCI-listojen ja yrityksen toimintatapojen tutkimista.

Yllä lueteltujen tuoteryhmien lisäksi haitallisia kemikaaleja voidaan löytää lääkkeistä, ilmasta, maaperästä ja vesistöistä. Lisäksi ympäristökysymykset kemikaaliasioissa ovat ylipäätään oma lukunsa: luontoon päätyvät haitalliset kemikaalit pilaavat juomaveden ja ilman sekä kertyvät kasveihin ja eläimiin ja niiden kautta myös ihmisiin. Kemikaalikysymys on mielestäni tärkeä paitsi yksilötasolla, myös yhteiskunnallisella tasolla ympäri maailman.



Lisää tietoa löydät seuraavista lähteistä:

EU:n kemikaaliviraston sivustot: https://europa.eu/european-union/about-eu/agencies/echa_fi

Tukesin sivustot: https://tukes.fi/etusivu

Ykkösaamun ohjelma, jossa puhumassa Jukka Malm EU:n kemikaalivirastosta: https://areena.yle.fi/1-4468779

Allergia-, iho- ja astmaliiton sivustot: https://www.allergia.fi/allergia/allergiset-iho-oireet/hajusteallergia/26-yleisinta-hajusteallergeenia/

Arjen kemikaalit, uhka terveydelle - seminaari, erityisesti mikrobiologi ja

emeritaprofessori Mirja Salkinoja-Salosen luento: Arjen kemikaalit

Kemikaalineuvonnan sivustot: https://www.kemikaalineuvonta.fi/fi/Saadosalue/Biosidit/ 

Ethic Beauty Bubble-sivusto: https://ethicbeautybubble.fi/ 

Teknokemian sivustot: https://www.teknokemia.fi/fin/kosmetiikka/ 

Tutkimuksia esimerkiksi eteerisistä öljyistä ja niiden kemiallisista ainesosista voi hakea sivustolta www.bubmed.com 

Young Livingin kotisivut: https://www.youngliving.com/fi_FI